Salibandyliiga on jaettu miesten ja naisten salibandyliigoihin. Nämä ovat Suomen tasolla korkeimpia, ja niissä taistellaan Suomen mestaruudesta. 
Liigoja on myös suunnattu tytöille, pojille ja senioreille. Kun puhumme pelkästä salibandyliigasta, tarkoitetaan silloin miesten salibandyliiton SM-sarjaa. Toisin kuin muissa urheilulajeissa, salibandyssä puhutaan aina kausista. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisellä vuodella ei ole Suomen mestaria. Sen sijaan Suomen mestariksi voi päästä yksittäisellä kaudella. Ensimmäinen Suomen mestaruus on pelattu kaudella 1986-1987. Liiga on paitsi reilun pelin ammattilainen, myös monille pelaajilleen oma elämäntapansa, joka kulkee mukana läpi elämän. Toisista urheilijoista poiketen, jotka huippu vuosien jälkeen unohdetaan, salibandyn pelaajat saavat harrastuksestaan läpi elämän kestävän ystävän.
Maailmanmestaruus ja Suomen menestys
Suomen ja Ruotsin yhteispeli on toki aina jännittävää, oli sitten kyse salibandystä, jääkiekosta, tai kädenväännöstä. Kun puhutaan maailmanmestaruuskilpailusta, Salibandyn MM-kisat houkuttelevat katsojia molemmista maista sankoin joukoin. Salibandy on siinäkin mielessä mitä mahtavin urheilu laji seurata, sillä kaikille kokemattomillekin laji on tuttu jo ala-asteen koulun liikuntatunneilta.
Miesten MM-kisat
Maailmanmestaruudesta on kisattu vuodesta 1996 lähtien. Tätä edeltäviä suurempia otteluita olivat Euroopan mestaruus kisat, joita käytiin MM-kisoja kahtena edeltävänä vuotena. Vaikkakin maailmanmestaruus kuulostaa suurelta saavutukselta, kuitenkin salibandyn kohdalla kannattaa muistaa, että peli itsessään ei ole niin laajalle levinnyt ja suosittu kuin jalkapallo tai jääkiekko. Miesten maailmanmestaruudesta kisailee vuosittain 16 joukkuetta, joista Ruotsi on ehdottomasti eniten mestaruuksia kerännyt maa. Maailmanmestaruuskisoja käydään vain joka toinen vuosi, näistä vuosista Ruotsi on noussut palkintopallin korkeimmalle korokkeelle peräti kahdeksan kertaa. Suomi on myös pärjännyt kisoissa erittäin hyvin ja on saavuttanut mestaruuden kolmesti. MM-kisoissa menestyneitä maita ovat myös Sveitsi ja Tšekki, mutta he eivät ole päässeet näissä kisoissa hopeaa paremmalle sijoitukselle – sinnekin ne ovat päässeet vain kaksi kertaa. Salibandyn maailmanmestaruuskisat ovat siis hyvinkin pitkälle vain ja ainoastaan Suomen ja Ruotsin iloksi järjestettäviä otteluita.
Naisten MM-kisat
Naisten maailmanmestaruuskisoja käydään miltei samalla kaavalla, kuin miesten kisoja. Ne järjestetään joka toinen vuosi, parittomina vuosina. Ensimmäiset Naisten maailmanmestaruuskisat järjestettiin vuonna 1997 Ahvenanmaalla. Myös Naisten Salibandyn MM-kisojen ehdoton mestaruuksien ykkönen on Ruotsi, joka on vienyt voiton kotiin kahdeksana vuonna. Naisten MM-kisoissa on kuitenkin hieman tasaisempaa peliä, sillä vaikka samat neljä maata voittotaulukoissa pyörivät, kuin miestenkin MM-kisoissa, ovat ne huomattavasti tasaväkisempiä. Varsinkin Sveitsin maajoukkue on ollut Suomalaisille kova vastus naisten sarjassa. Jännitysnäytelmä tiivistyy entisestään vuonna 2019, jolloin kisat pidetään Sveitsissä. Viimeisissä kolmissa MM-kisoissa Sveitsi on joutunut tyytymään pronssiin.
MM-kisat muille
Niin kuin korkeimman sarjan otteluita, myös tyttöjen, poikien ja senioreiden pelaamisen tavoitteeksi on asetettu maailmanmestaruus. Varsinkin nuorten sarjassa hyvä menestys takaa hyvän tulevaisuuden pelaajalle. Nuorten MM-kisat ovat seurattuja paitsi vanhempien toimesta, myös niiden, jotka aidosti haluavat seurata uuden huippu-urheilijan uran kehitystä. Nuorten joukkueet koostuvat alle 19-vuotiaista, ja kuten muutkin urheilijat, nämä nuorukaiset ovat monesti parhaimmassa lyönnissään juuri nuorten sarjassa pelatessaan. MM-kisat jäljittelevät historialtaan erittäin hyvin aikuisten sarjaa, ja kuten arvata saattaa, myös alle 19-vuotiaiden kisat ovat hyvin pitkälle Suomen ja Ruotsin kahdenkeskeistä kamppailua.
Salibandyliiga reilun pelin ammattilainen
Salibandyliiga tunnetaan paitsi näistä maailmanmestaruustason otteluistaan, myös erittäin positiivisena hyvän hengen tuojana. Salibandy on hyvin tunnettu reilusta pelistä ja siitä yhteishengestä, mitä huippu-urheilussa kuuluu ollakin. Liiga on toki anti-doping ohjelmaan sitoutunut ja ei hyväksy laittomia aineita missään muodossa. Tämä pykälä Salibandyssä on kuitenkin vain hyvin muodollinen, sillä todellisuudessa doping on erittäin harvinaista tässä lajissa. Pelaajat ovat usein luonnostaan reilun pelin ammattilaisia, ja hyvien ennaltaehkäisyohjelmien ansiosta, puhdas kilpailu ja suoritus kulkee läpi koko pelaajan uran. Kielletyt aineet urheilun parissa ovat toki monesti hyvin häilyvällä linjalla, mutta anti-doping-ohjelman ansiosta pelaajia tiedotetaan kielletyistä aineista erittäin tehokkaasti, eikä yllätyksiä ilmene kenellekään.