Suomalaisen alakoulun liikuntapeli salibandy, eli sähly, ei ole vain ajan tappamista. Salibandyllä on Suomessa pitkä historia, ja siitä pelattavat mestaruudet ovat kaikkea muuta kuin helposti tavoiteltavissa. Salibandy ottelut ovat nousevassa suosiossa myös vedonlyönnin osalta, ja yhä useampi meistä seuraa kisoja niin kuin jääkiekkopelejä. Jokainen voi halutessaan pyrkiä kohti Suomen mestaruutta, sillä liittoon kuuluvia seuroja ja liigoja on ympäri Suomea. Nämä ovat avoimia kaikille sählystä kiinnostuneille. Harrastusseurojen parhaimmat pelaajat pääsevät kilpailemaan ihka oikeasta Suomen mestaruudesta. Jokaisen suomalaisen mieleen jääneet koulun sählyturnaukset varmistavat sen, ettei laji ole kenellekkään vieras.

Suomen salibandyliitto, on tunnettu epävirallisesta lyhenteestä SSBL. Kuten muidenkin oman urheilulajinsa liitot, myös tämän liiton tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata harrastuksen kehitystä. Suomalainen urheilujärjestö on perustettu syksyllä vuonna 1985. Liitto on yhdyssiteenä siihen kuuluvien seurojen ja järjestöjen välillä. Urheilun kannalta oleelliset eettiset arvot ja reilun pelin periaatteet ovat liiton perustana ja lähtökohtana. SSBL on ollut mukana myös perustamassa kansainvälistä salibandyliigaa, ja sen vuoksi laji mielletäänkin hyvin suomalaiseksi lajiksi. Liigan jäsenseuroja on miltei 900 ja lisenssipelaajia lähes 50 000. Liigan tärkein tehtävä on järjestää sekä miesten ja naisten että junioreiden ja senioreiden alueelliset sarjat sekä naisten ensimmäisen divisioonan sarjat.

Salibandy on Suomessa jatkuvasti yksi harrastetuimmista lajeista jalkapallon ja jääkiekon ohella, ja sen suosio jatkaa vuosi vuodelta kasvamistaan. Harrastuksen suosio johtunee myös lajin edullisuudesta. Salibandy on suomessa monille se ainut laji, jota voi harrastaa kaudesta riippumatta. Toisin kuin monia suomalaisia kaupunkeja leimataan erikseen tietyn urheilulajin kaupungiksi, salibandy on kaikille suomalaisille tuttu ja läheinen harrastus.

Miesten salibandyliigan, ja sen sarjajärjestelmä

Miesten salibandyliiga on luonnollisesti Suomen ylin salibandyn sarja taso, ja se on Suomen salibandyliiton miesten SM-sarja. Suomen mestaruudesta kilpailee valtavan paljon enemmän miehiä kuin naisia, joten sarjajärjestelmät miesten ja naisten kesken eroavat jonkin verran. Nimenä salibandyliiga on ollut vasta 90-luvun puolivälistä, mutta mestaruuksista on pelattu jo 80-luvun puolivälistä. Joukkueet pelaavat runkosarjassa kaksinkertaisena, eli 26 ottelua joukkuetta kohden. Tämän jälkeen kahdeksan parhaimmaksi sijoittunutta joukkuetta jatkaa matkaansa playoffeihin, eli puolivälieriin. Niin kuin jääkiekossa, puolivälieristä otteluparien voittajat jatkavat puolivälieriin. Tässä kohdassa runkosarjan hyvin sijoittuneet voivat valita vastustajan itselleen. Myös välierien otteluparit määräytyvät runkosarjan sijoituksen myötä. Välierien voittajat pääsevät luonnollisesti finaaliotteluihin. Sekä puolivälierät, välierät ja finaaliottelut pelataan järjestelmällä, jota kutsutaan ”paras seitsemästä” nimellä. Tämä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että joukkueen tulee olla voittanut vähintään neljä ottelua. Pronssiottelu käydään kuitenkin vain kerran. Salibandy on ympäri suomen valtavan suosittu laji, ja yllättävän tasaisesti pitkin usomea järjestettävä. SM-tason pelaajia löytyy niin Etelä- kuin Pohjois-Suomestakin. Miesten keskuudessa SM-joukkueita Suomessa on noin 15. Menestyneimpiä salibandyn pelaajia löytyy miesten sarjassa Jyväskylästä, sekä Tampereelta.

Naisten Salibandyliiga muutosten alla

Suomen salibandyliiton Naisen Salibandyliiga on naisten SM-tason liiga. Tämä on kokonaan naisille suunnattu sarjataso, ja tätä nimeä on käytetty vuosituhannen vaihteesta alkaen, mutta mestaruudesta on pelattu jo kaudesta 1988 – 1989 alkaen. Liiga on naisten korkein sarjataso, joiden joukkueet ovat parhaimmista parhaimpia. Naisen Salibandyliiga on muutoksen alla, ja kaudesta 2018 – 2019 lähtien naisten ensimmäinen divisioona pelataan alueittain, turnausmuotoisena sarjana. Uudistuksen myötä runkosarjassa pelatuissa peleissä kilpaillaan asemasta liiga A:n ja liiga B:n välillä. Kahdeksan joukkueen tasolohkoissa pelatut pelit määrittelevät tulevalla kaudelle paikan A- tai B-liigassa. Joukkueiden järjestyksen suhteen naisten salibandyliigassa on ratkaisevaa edellisissä otteluissa saadut pisteet, toisin kuin salibandyliiga-nimikkeen alaisissa sarjoissa. Naisten SM-joukkueita Suomessa on noin 10 kappaletta. Näistä menestyneimpiä viime vuosina ovat olleet varsinkin Nurmijärven SB-Pro ja Tampereen Classic. Jyväskylä on pärjännyt aina hyvin ollessaan kisoissa mukana, mutta viime vuosina se on silti jättäytynyt pois SM-sarjan naisten osuudella.